keskiviikko 31. elokuuta 2011

50 vrk

Rauhaiselo ja vatsan kasvattelu jatkuu. Ruokahalu on pohjaton vaikka ruokailu on jaettu nyt neljään annokseen päivässä ei nälkä katoa mihinkään. Missy on muuttanut keittiöön eikä poistu sieltä ennen kuin kaikki ovat jo nukkumassa. Yö pissatuksilla on tarvinnut käydä onneksi vain kerran yössä. Uusi ruokakin on nähtävästi sopiva taas karva kiiltää ja karvanlähtökin loppunut. Lenkeillä ei hirveästi muiden koirien leikit kiinnosta vaan Missyllä on ihan omat puuhat menossa. Kuoppia kaivellaa ja uutena harrastuksena on tullut järjettömän suurien kiven murikoiden pyörittely. Tinya kovasti Missyn käytös ihmetyttää ja jonkin verran kiukuttaa myös kun mamma ei hänen kanssaan halua leikkiä. Kovasti on yrittänyt tehdä pellehyppyjä toisen nenän edessä, juosta sprinttejä karkuun jopa tuonut keppejä ja muita leluja näytille odottaen että Missy nyt viimeistään sinkaisee hänen peräänsä ja hakee lelut pois. Mutta ei ole ressu saanut haluamaansa reaktiota aikaiseki.
Pientä tottiksen tynkää teimme viikonloppuna ja voi kun tekeminen oli taas niin kivaa. Tyttönen tärisi innostuksesta kun oli taas tekemistä tiedossa. Totesin myös viikonloppuna ettei Missyn kanssa voi kävellä  pyöräilijän vieressä. Lähdimme mieheni kanssa lenkille hän pyörällä ja minä Missyn kanssa kävellen ja lenkki loppui lyhyeen ja pyörä oli palautettava takaisin kotiin. Oli mamma kovaa vauhtia menossa pyörälenkille, hurja pomppiminen ja hilluminen. Eli kun kivaa on tiedossa ei jättimaha menoa haittaa. :)
Vatsasta näkyy jo pentuja ja pystyy niitä jo tuntemaankin vatsan läpi. Ei vaan enään malttaisi odottaa. <3

torstai 25. elokuuta 2011

45 vrk

Mahan kasvattelu jatkuu. Vatsa ja nisät roikkuu. Vielä kun vähän tippuu tuo vatsa alemmas niin alkaa neito näyttää jättiläismäiseltä mäyräkoiralta. Me ei sitten nähtävästi "kasveta" leveys suuntaan vaan alaspäin. Huvittavaa seurata kun koira ei itsekään tajua tuota vatsan laajuutta. Yleensä niin hoikka ja sporttinen koiruus kun menee vaikka mistä kolosta läpi niin tänäänkin piti käydä pelastamassa ressu kun oli jäänyt keittiön tuolin alle jumiin. Ei oikein mahtunut enään sinne vakkari paikalle nukuksimaan. Samoin on nämä riemun hypähtelyt ja hepuli kirmaukset lähinnä säälittävän näköistä sotanorsun töminää.
Tällä viikolla on nyt sitten koirut madotettu. Onneksi... nyt pitäisi vielä löytää sopiva ruoka tuolle mammalle. Tämän hetkinen merkki menee vaihtoon on nimittäin karvanlähtö melkoista ja ilokaasujen määrä pahoinvointia aiheuttava vaikka muuten yleiskunto on hyvä.
Ensi viikon askare olisi sitten koirahuoneen tyhjennys ja pentulaatikon kasaus. H-hetki lähestyy... noh onhan siihen vielä aikaa jonkin verran.
Missy omistajineen lähettää peukutukset ja onnen potkut Remu isälle Unkariin IDC-näyttelyyn.
Lisätään vielä muutama kuva miltä näytämme nyt.



sunnuntai 21. elokuuta 2011

Paluu normaali arkeen

Nyt on ruikulit ruikuloitu ja vatsa taas toimii niin kuin pitääkin. Missykin palannut normaaliksi itsekseen tai normaaliksi raskaus Missyksi nukkuu köllöttelee, kerjää rapsuja ja kiihdyttelee jumalatonta kyytiä keittiöön kun siellä vähänkään rapisee. Aamulla oli yllättävän mukava herätä aikaisin vaikka on sunnuntai kun iloinen koira oli heti makkarin ovella häntä heiluen vastassa. On se kumma kun tämmöisiin asioihin ei kiinnitä sen kummemmin huomiota, kunnes tapahtuu jotain normaalista poikkeavaa. Eli taas on valtakunnassa kaikki hyvin ja jatkamme vatsan kasvattelua. :D

Tänä iltana oli harvinaista herkkua luvassa. Missy tyttönen tarinoi pitkät pätkät päivän tapahtumista. Tätä tapahtuu hyvin harvoin. Normaalisti neiti on hyvin hiljainen ja tyytyy vain kuuntelemaan mun juttuja silmiin tuijottaen ja päätään kallistellen.


Ripulia ja harmaita hiuksia...

Juuri kun pääsin kehumasta miten ruokahalu on palannut saapui ripuli meille kylään. :( Torstain ja perjantain välisenä yönä sain kyllä järkyttävän herätyksen. Aivan vetistä kakkaa ja oksennusta joka paikka täynnä. Ainoa jota vatsa vaivasi oli tietysti juuri Missy. Aamulla alkoi oma hätä olla jo suuri kun koiralla ei meinannut edes vesi pysyä sisällä vaan senkin oksensi. Soitto eläinlääkäriin ja kyselin mitäs nyt tehdään? Koiralla ei ollut kuumetta, eikä ulkoisesti näyttänyt voimattomalta joten käskivät seurailla tilannetta ja ruokkia koiraa tunnin välein pienillä annoksilla (helposti sulavaa ruokaa tai eläinlääkäriasemalta myytävää erikoisruokaa) ja syöttää canikur-tabletteja. Jos olo ei helpota parissa päivässä pitää hakea antibiootti kuuri. Perjantai päivä menikin sitten rattoisasti koiraa syöttäen, ulkona juosten, kakkaa siivoten ja itkien. Kiitos rakkaalle ystävälleni Pialle ja äidilleni jotka jaksoivat olla moraalisena tukena puhelimen välityksellä pitkin päivää. Iltaa kohti Missyn olo rupesi selvästi helpottamaan sekä ruoka ja vesi pysymään sisällä. Kakkakin vähän kiinteytymään eli ei ollut ihan vettä. Toivon todella, että nyt tästä episodista selvittiin vain säikähdyksellä eikä pitkäkestoisempia seurauksia ole tiedossa.
Tänään minun piti mennä seuraamaan dobermannien ZTP-testiä, mutta olin menemättä kun en uskaltanut Missyä jättää yksin kotiin. Olemme tänään jatkaneet pienissä erissä syömistä ja canikur-kuuria, kakka on vähän kiinteytynyt. Muttei ole vielä normaalia. Ripuli on nähtävästi taas tullut jostain mitä Missy on pihalla syönyt. Luultavasti joku eläimen raato jonka naapurin kissat ovat pihalle jättäneet. Eli tästä eteenpäin Missy ulkoilee ainoastaan hihnassa ja jos vapaana niin kuonokoppa päässä. Näin ehkä pystymme välttämään seuraavat herkuttelu hetket.
Näin omistajana voin sanoa ettei ripuli ole mikään ainutlaatuaan oleva vieras tässä talossa, koirat on sen verran ahneita ja syövät kaiken. Normaali tilanteessa ei olisi edes hätkäyttänyt. Tällä kertaa kuitenkin Missy on kantavana ja kyseessä on niin pentujen kuin emon hyvinvointi on/oli tilanne todella pelottava. Itse tuntuu että olen vanhentunut pelkästä pelosta/stressistä 10-vuotta viimeisen kahden päivän aikana ja harmaita hiuksia tullut ainakin 1000 lisää. Positiivisiakin uutisia on tältä päivältä Missyn veli Petremma's Flavor Flav suoritti tänään ZTP-testin arvosanalla SG1A. Super onnittelut Rosanna ja Bräne. <3

torstai 18. elokuuta 2011

Yöherätyksiä ym.

Mamman ruokahalu on palannut, mikä on ihan positiivista. Saapahan tulevat puppelot ainakin tarpeeksi kasvuaineita. Edelleenkin hyvin rauhallista ja unista on meidän elämä. Mun kainalossa tai jaloissa on ihana nukkua. Vatsa kasvaa ja roikkuu. Pissillä pitää käydä useammin ja muutamana yönä on neitonen nyt tullut minua herättelemään kun on ulos tarvinnut päästä. Ulkona ei leikkiminen maistu ihan normaaliin malliin vaan enemmän sitä haaveillaan jossain ihan omissa maailmoissa kaikkien hajujen perässä. Nyt on ulkoiltu paljon hihnassa kun omistajasta on tullut paranoidi luettuaan myrkytys uutisia ja kun tuo nyt tuppaa syömään kaiken mikä nenän eteen tulee. Missy saattaa olla niin nopea napsimaan tavaraa suuhunsa etten kerkiä mitään tehdä tai sanoa joten turvallisempaa ulkoilla narun päässä.

Kävimme eilen moikkaamassa tottistovereita pitkä tauon jälkeen. Samalla yritettiin vääntää laiskanpulskeat treenit myös itse. Erilaistahan tuo treenaaminen ja eläminen on super rauhallisen (laiskan) koiran kanssa verrattuna normaaliin. Eipä tämä meidän treenaaminen kovin totista tällä hetkellä ole, pientä mielen vireyttä pidetään yllä ja hömpötellään. Koira kyllä selvästi nautti päästyään taas ihmisten ilmoille. Missy tyttönen on tottunut kulkemaan mukana melkein joka paikassa joten tämmöinen rauhallinen kotona oleskelu on nähtävästi välillä todella tylsää. Katsotaan jos säät sallii niin voisi viikonloppuna käydä tekemässä jäljen pätkän. Lauantaina olisi kuitenkin tarkoitus lähteä ihailemaan Missyn velipoikaa (Petremma's Flavor Flav) joka on menossa suorittamaan ZTP-testin. Kovasti pidetään peukut ja tassut pystyssä. Katsotaan josko ensi vuonna sitten pääsisimme yrittämään Missyn kanssa.

maanantai 15. elokuuta 2011

Raskaus vuorokausia 35

No nyt on ruvennut massu näkymään. Viikonlopun aikana maha pumpahtanut aikamoiseksi ja nisät turvonneet. Ei ole vyötäröstä tietoakaan ja ulkonäkö muistuttaa isoa mustaa makkaraa. Koitan kuvia räpsiä vielä tänään.

Järkytyksenä tuli eilinen iltapala. Missy ei syönyt. :O Ja se on todella ennenkuulumatonta tässä taloudessa. Koira on normisti niin ahne että pikkukivetkin kupista katoaa ja tyhjää kuppia nuoleskellaan vielä 10 minuuttia ruoan loppumisen jälkeen. Sekoittelin ruoan sekaan vähän öljyä ja muutaman lihapullan ja sai neiti sitten viimein nieltyä ateriansa. Sama toistui tänä aamuna ja nyt ei auttanut edes herkkujen sekoittaminen joukkoon. Jonkun verran nappulaa pupelsi kun yksi kerrallaan syötin kädestä. Nyt pitänee ruveta keksimään ruoka joka neidille maittaa ja samalla olisi terveellinen. Ruokahaluttomuus on rajoittunut kyllä ainoastaan omasta kupista syömiseen. Ulkoilu on meillä nykyään herkkujen etsimistä ja siellä kelpaa kaikki hampurilaispaperit ym. on suurta herkkua.

Muuten elo on rauhallista Missy nukkuu paljon ja on hyvin lemmenkipeä. Vatsan kasvulla on kyllä nähtävästi jotain tekemistä kuulon heikkenemisen kanssa. Mikä sinänsä tuli itselle suht yllätyksenä. En ollut vielä tietoinen että vatsa ja korvat ovat jotekin yhteydessä toisiinsa. ;) Pihalla pysyminen on tullut hankalaksi ja naapurin pihasta on tullut hyvin mielenkiintoinen paikka. Nykyään ei kiellot enää tehoa ja neidille joutuu korottamaan ääntä että naapurin tilukset jäisivät rauhaan. Samoin sisälle tuleminen on suht haasteellista kun kuuloelin ei toimi. On paljon mielekkäämpää jäljestää naapurin kissin kulkureittejä kuin kuunnnella meikäisen kutsua. :/ Huomenna taitaa olla pakko lähteä pystyttämään aitaa niin pysyy neito tontin rajojen sisäpuolella.

No nyt on muutama kuvakin otettu...


keskiviikko 10. elokuuta 2011

Nyt vaan odotellaan

Missy (Petremma's Fetish Babe BG) astutettiin upealla Remulla (Ramon Betelges) 12.7.2011. Astutusta yritettiin jo kerran aikaisemmin joulukuussa 2010, mutta Missy jäi tyhjäksi. Nyt on sitten odoteltu perhoset vatsassa viimeiset neljä viikkoa josko nyt niitä pentusia saataisiin maailmaan. Tänään 10.8 kävimme ultrassa ja siellähän niitä rakkauslapsia heti vilkutteli. Päälukua ei sen kummemmin laskettu, mutta alavatsassa heti 4 pienokaista vilkutteli. Olo on onnellinen ja odottava. :D
Missy 26.7.2011
Missyn ulkomuoto ei oikeastaan ole muuttunut vielä mihinkään. Edelleen yhtä sporttisen näköinen kuin aiemminkin. Kovin väsynyt ja nälkäinen on typykkä ollut. Laitetaas tähän kuvia mistä on lähdetty ja seuraillaan vatsan kasvua.

Kuvassa nuoripari 14.7.2011