lauantai 22. lokakuuta 2011

Hulabaloo...

Tämä kasvi taitaa kaivata paljon unta kun nuo menopelit lähtee koteihinsa. Alkaa nimittäin vauhti olla semmoista ettei perässä enään pysy. Eivät pienet tirppaset edes nuku enään niin kovasti vaan jaksavat riekkua reilun tunnin putkeen ennen uniaan. Tunti kahdeksen pienen toopermannin alun ja niiden terävien pikkuhampaiden kanssa tuntuu välillä tooooodella pitkälle ajalle. Noh totuuden nimissä on noita vaan niin hauska seurata vaikka kovin ehtivää porukkaa onkin. Ihanaa kirmailua, hyppelyä ja yllätyshyökkäilyjä. Uteliaana ovat tutkimassa joka koloa ja tietävätpä sintit jopa missä ruokaa säilytetään. Kovasti ovat ruoka-ajanlähestyessä rapsuttelemassa komeron ovea. Kupit kun otan esiin alkaa semmoinen suhina ettei paremmasta väliä. Enään ruokailu ei ole sotkemista vaan kupit tyhjenee muutamassa minutissa ja nälkäisimmät jäävät vielä tyhjiä kuppeja toviksi kiillottelemaan. Eli on ne ihan oikeita toopermanneja. ;)
Voin ylpeänä todeta, että pentuset osaavat tehdä tarpeensa paperille. Eli ovat "paperisiistejä". Toki pieniä huteja välillä tulee kun etujalat on jo paperilla niin peppu saattaakin olla paperin ulkopuolella. Mutta tätähän nyt ei lasketa kun yritys on ollut jo kova. Ulkoiluakin on jatkettu ja siellä on ihan kiva olla, mutta kauhian kylmä. Märkä maa aiheutti Ria tyttöselle puistatuksia ja hän paineli jalkojen väliin tutisemaan, mutta RIX poikaa ei mitkään märkyydet häirinneet millään lailla. Tutkimus matkoja tehtiin edelleen häntä tötteröllä. Muut ovatkin toistaiseksi ulkoilleet vain kuivalla ilmalla. Vesikippo on edelleenkin pannassa täällä on muutama juoppo jotka juovat vettä ihan liikaa. Toinen matokuurikin annettiin tänään. Suurin osa tahnasta jopa osui suuhun, muutama pentunen näytti jopa tykkäävän töhnästä. Osalla ilme oli kyllä kuvaamisen arvoinen (harmi että kamera taas puuttui) innolla oltiin tököttiä maistamassa ja hirveät puistatukset ja kakomiset töhnän syönnin jälkeen.
Mamma koira on nähtävästi päättänyt lopettaa äitiysloman. <3 Flegmaattinen lapamato joka on mun kotona asunut viimeiset pari kuukautta on kadonnut ja vauhti Missy on tullut takaisin. Nyt juostaan, hypitään, leikitään, härkitään ja komennellaan Tinya kovasti. Lenkille lähdetään mielellään ja siellä tehdäänkin jotain muuta kuin piipitellään kiirettä kotiin. Mulla on ollutkin ihan oikeasti ikävä mun koiraa ja olen niin onnellinen että se on tullut "takaisin". Toki tuo vielä hunnilaumaansa huoltaa ja hoivaa, imettää 3-4 kertaa päivässä putsaus operaatiot tehdään kun pennut nukkuu ja uutena kivana on tullut pentujen kanssa leikkiminen. On todella ihana katsella kun Missy pentustensa kanssa leikkii. Missy on selvästi hyvin ylpeä jälkikasvustaan. Kovasti huolta vielä aiheuttaa Tinyn yritykset tulla pentuja katsomaan ja jos mamma on ollut lukittuna eri huoneeseen pentujen kanssa on Missy silmin nähden järkyttynyt ja pennut pitää tarkastaa oikein hyvin ettei mitään osia niistä ole kadonnut.
Ovatpa nuo sintit yllättäneet meidät taas tällä viikolla. Ensimmäiset pennut ovat onnistuneet kiipeämään sohvalle!!! Siis miten ihmeessä ne sinne on päässeet??? Kyseessä ei ollut edes kerta vahinko vaan muutama pentu on sohvalta löytynyt jo useamman kerran. Rappusia myös kaikki kiipeilevät ylöspäin. Ei kiva ei... eivät nimittäin osaa tulla alas. Tai on tuolla nuo hurjapäät jotka yrittävät loikkia sieltä alas, mutta muilla on harrastuksena kiivetä rappuset ylös ja haukkua meitä ne sieltä hakemaan alas. Ja taas sama operaatio uusiksi. Eipä tarvitse stepperiä kotiin ostaa kun nyt joutuu rappusia edestakaisin koko ajan juoksemaan. ;) Loppuun laitan tällä viikolla otettuja leikki kuvia ja päivitellään kuulumisia taas viikonlopun jälkeen.






maanantai 17. lokakuuta 2011

5 viikkoa täynnä

Eli penneleillä nyt 5 kokonaista viikkoa elämää takana. Paljon on tapahtunut ja pennut kehittyneet ja kasvaneet hurjasti. Itseä on jo ruvennut jännittämään pentujen lähtö aivan kamalasti. Vaikka noissa kakkahousuissa on työtä ja kun 8 pentua vilistämässä ympäri taloa on se aikamoinen määrä pentuja. On ne kaikki niin rakkaita ja omia pieniä persoonia. Ei niihin voi olla rakastumatta. On niin hauska katsella niiden touhuja ja leikkejä. Kaikki kun on niin uutta ja ihmeellistä. Aikaisin aamulla pentuhuonetta siivotessakaan ei pysty olla huonolla tuulella (minä en todellakaan ole aamuihminen), kun 8 pientä iloista nassua ja heiluvaa häntää on sua vastassa. Ovat rääpyleet niiiin iloisia kun heitä tulen viihdyttämään ja lattioita luuttuamaan. Kovasti ovat myös minit auttamassa repivät papereita ja roikkuvat rätissä. Siivoaminen on ihan super hauskaa puuhaa.

Pennut ovat myös viime viikonloppuna kokeneet ihan ihka ensimmäiset "kotibileet". Tyttärelläni oli 10-vuotis synttärijuhlat ja meillä oli juhlia viettämässä kaksitoista 7-12 vuotiasta pikkutyttöä ja muutama aikuinen kaupan päälle. Ei pentuja ihmetyttänyt yhtään väenpaljous ja meteli. Olivat vaan aivan innoissaan kun rapsuttajia olikin kauhea määrä. Sunnuntaina vierailut jatkuivat ja tällä kertaa vanhempieni ja heidän puolisoiden lisäksi Ali pojan omistajat kävivät poikaa myös katsomassa. Kiitoksia vierailusta. :) Ovat pentuset hajusta päätellen myöskin herkkuja päässeet maistelemaan. Pikkuisten henki nimittäin haisi hyvin voimakkaasti tonnikalalle ja valkosipulille. :O Eli on sipsejä ja tonnikala pizzaa ilmeisesti maisteltu. Onneksi kukaan ei ole vatsavaivoja saanut erikoisemmasta ruokavaliosta.

Pentuset ovat myös tutustuneet vesikupin saloihin. Isoilla koirilla on muutaman litran vetävä vesiastia keittiössä ja pennut keksivät tämän. En hölmönä sen kummempaa huomiota touhuihin kiinnittänyt paitsi naureskelin lotraukselle. Jonkin ajan kuluttua tajusin vesiastian olevan puolillaan, eli tirppaset olivat juoneet vettä oikein urakalla. Ja voi hyvää päivää sitä pissin määrää ja numero kakkonenkin oli osalla muuttunut lähes vedeksi. Onneksi vesi on nähtävästi hyvin nopeasti elimistöstä poistuva elementti ja palasimme normaaliksi jo seuraavana aamuna. Nykyään en pidä enään täyttä vesikuppia lattialla vaan siellä on korkeintaan liru pohjalla. Oppia ikä kaikki jälleen todiste toopermannin pohjattomasta ahneudesta. Vettäkin voi juoda yliannostuksen.;)

On pennuilla muutama "järkytyksen" aihekin ollut loppuviikon ohjelmassa. Mamma koira on ruvennut pentujansa komentamaan kuriin ja järjestykseen kun purevat liian lujaa. Eivät muuten mokomat ihan hevillä edes lopeta. Pentujen kauhuksi on myös maitobaarin aukioloajat harventuneet kovasti. On todella huvittavan näköistä (vaikka Missyä sääliksi käykin) kun kahdeksan pientä kipittää äidin perässä suut auki tisuja kurkotellen kuin pienet lokin poikaset ja mamma pötkii jälkikasvultaan turvaan jonnekin korkealle. Samoin Missy on keksinyt kivan leikkitavan jolla voi kaikkien pentusten kanssa leikkiä samaan aikaan eikä tule kipeää. Missy hyppää pentulaatikon vieressä olevalle sohvalle jonne pennut ei vielä pääse ja roikottaa päätään pentulaatikossa. Näin voi hammastella ja pusutella pentujen kanssa ilman, että pikku piraijat pureksivat koivet verille. Tekniikka on itseasiassa hyvin toimiva kokeiltu on. En kyllä tökännyt päätäni purtavaksi vaan käden. ;)

Viikonloppuna on ollut niin kivat ilmat että ollaan taas oltu ulkoilemassa pentujen kanssa. Eivät vielä hirveän kauaa siellä tarjenneet olla, mutta tutkimuksia puskissa ja heinikolla tehtiin jo kovasti. Samoin kaikki pentuset tekivät tarpeensa ulos. Eivät siis pidätelleet ja odottaneet pääsyä sisälle "vessaan". :) Paperille tarpeiden tekemistä ollaan myös harjoiteltu. Vaikka voin myöntää että noita on niin paljon että aina joku sankari kerkiää jonnekin muualle kuin paperille ne asiat vääntämään. Yrityksiä ja onnistumisia on myös tullut koko sakille. Kyllä niistä vielä koiria tulee. :D






torstai 13. lokakuuta 2011

Mietteitä ja posetuksia

 Laittelen nyt tähän jotain mitä olen huomannut pentujen luonteissa. Eli pienimuotoiset esittelyt.

Ideal Pretty Princess; Tämä tyttö on joukon söpöliini. Ulkonäöltään muistuttaa pientä bambia suurine silmineen ja pitkine jalkoineen. Kovasti tykkää tulla syliin ja pusutella. Leikkii kovasti sisarustensa kanssa, mutta ei ole härkkijä tai riidanhaastaja. Mutta ei missään nimessä suostu olemaan mikään heittopussi, vaan jos leikit menee liian rajuksi kyllä pikku tytöstä yllättäen löytyykin luonnetta. Kirmailu pitkin keittiötä on kivaa samoin tykkää kantaa pehmolelua ympäriinsä. Ruoka maittaa tämä tyttö ei poistu kupilta ennen kuin se on tyhjä. :)

Illusion Angel; Tämä tyttö on aika tasaisen luonteinen. Ei myöskään ole härkkijä tai riidan haastaja vaikka kovasti tykkääkin painia ja leikkiä. Kovin on utelias ja touhukas pieni neiti. Tämä tyttö on aina ensimmäisenä harmaa pantaisen veljensä kanssa tutkimassa paikkoja ja löytääkin hienoja "aarteita" vähän väliä. Hyvin sosiaalinen ihmisten kanssa, kuten koko muukin pentue ja hakeutuu jalkoihin tai syliin herkästi. Pallo on ollut mahtava juttu samoin kaikkien tossut kelpaa oikein hyvin leluksi. Sinnikkyyttä löytyy eikä varmasti luovuta ihan ensimmäisellä yrittämällä. Ainut aika milloin tämä tyttö "kiukuttelee" on nälissään ja silloin ääntä riittää.  :)

I'm Assassin; Tässä on meidän porukan veijari. Vauhtia riittää vaikka muille jakaa ja touhuaa siihen asti, että nukahtaa sijoilleen. Yrittää nähtävästi pikkumies olla hyvin vitsikäskin kun käyt hakemassa pojan pois jostain "pahanteosta" lähtee kaveri hepuli rundille sun ympärillä. Tälle pikkumiehelle on pakko nauraa vaikka hän hyvin ehtivä onkin. Housun puntissa roikkuminen on todella kivaa varsinkin jos sitä saa vielä vähän ravistettua. Jonkinmoinen Houdinin sukulainen poika on myös ensimmäinen karkuteilla aina. Ilmekin pojalla on hyvin veikeä. Silti sylissä ollessaan on mahdoton pussailija ja halittelija. Sydänten murskaaja. <3

Imagine This; Tässä on sitten pentueen  kova äänisin neiti. Ilmoittaa jos asiat ei suju hänen suunnitelmien mukaan. Tältä tytöltä tulee myös pörinät suht haipakkaan tahtiin myös ihmisille. Vaikka sosiaalinen onkin, niin hänen mielestään kenelläkään ei ole oikeutta häntä kieltää esim. varpaan puremisesta. Leikkii kovasti sisarusten kanssa, mutta siskonsa Indirian kanssa välillä menee sukset ristiin kovasti. Ei silti ole härkkijä. Uusia asioita hetken istuen ihmettelee ennen kuin lähtee tutkimaan. Muutenkin vähän harkitsee asioita ei heti ole ensimmäisenä hääräämässä. Taistelutahtoa ja itsepäisyyttä näyttäisi tässä neidossa olevan. :)

Impossible Campion; Hurmuri poika. Tämä poika valloittaa kaikki vieraat. Hyvin utelias, hyvin reipas kaveri ja ensimmäisenä tutkimassa paikkoja. Kova poika leikkimään ja painimaan, mutta vastapainoksi osaa myös olla todella iisisti. Tykkää istuskella sylissä ja katsella maisemia. Hakee paljon kontaktia ihmiseltä ja seurailee ihmistä mielellään. Veljensä ja siskonsa kanssa ovat kovia jätesäkin "tappajia" ja iso rahiseva pussi onkin paras lelu ikinä. Kova poika syömään ja "jäljestää" murutkin lattialta.

Indiria; Tässä joukon tättähäärä ja pieni hellapoliisin alku. Kovasti yrittää komennella muuta pentuetta ja sen takia joutuukin välillä ongelmiin. Luovuttaminen ei näyttäisi kuuluvan tämän tytön luonteeseen. Sinnikäs kuin mikä. Kova tyttö leikkimään ja painimaan. Hän myös rakastaa jätesäkkiä. Tykkää kovasti olla sylissä ja pussailla, mutta välillä pusun sijaan tuleekin hammas. Varsinkin nenä on vaaravyöhykkeellä. Todella utelias ja reipas neitonen. :)

Irie Man; Sulopoju... Tämän kiltimpää ja suloisempaa pentua ei ole hiljainen haaveilija. Leikkii kovasti yksinään leluilla ja seikkailee omia polkujaan. Kova poika syömään ja yleensä seisoo etujalat kupissa ruokaillessaan. Syö itsensä ihan täyteen ja tulee ruokailun jälkeen istumaan jalkoihin ja haluaa tulla syliin nukkumaan. Tämä poika ei osallistu sen kummein muiden kahinoihin ja rähinöihin. Touhuilee omiaan ja köpöttelee sisarustensa viereen nukkumaan. Pentueen erikoisin vauva. Tämän pojan kuvaaminen on haasteellista kun hän vain haluaisi haistella kameraa. :)
Ideal Boss Man; Tässä on pentueen "taistelija". Kaikki ravisteltava, painittava ja vedettävä on ihanaa. Hän on myös jätesäkki villityksen alkuunpanija ja edelleen kovin säkin "tappaja".  Kova poika leikkimään, mutta leikkien on sujuttava hänen määräysten mukaan.  Hyvin omapäinen pieni miehen alku jolla löytyy tahtoa. Ruokahalua löytyy, mutta silti leikkiminen vie voiton. Kesken ruokailun on aina pakko käydä jotain repimässä ja sitten palata takaisin syömään. Sylissä viihtyy ja on kova poika kerjäämään rapsutuksia. :)

tiistai 11. lokakuuta 2011

Uudet pannat

On taas pentuja pussailtu kovasti viime viikonloppuna oli kiva nähdä teitä kaikkia <3. Kiitos myös maanantain vierailusta Mia, Carina ja Tiina. Pienet sontiaiset ovat muuttaneet keittiöön päiviksi sotkemaan. Täällä saapastelevat kuin maailman omistajat pitkin tupaa. Yöksi olen ne laittanut laatikkoonsa koirahuoneeseen (on pienempi alue siivottavaa aamuisin). Voin siis todeta että pentuset on heti pienestä opetettu hyville tavoille kerjäämään ruokaa, istumaan sylissä ruokapöydän ääressä ja talon paras nukkumapaikka on jokaisen koiran mielestä keittiön pöydän alla. ;) Ihan oikeasti on mukava, että pentuset täällä ihan "oikean" elämän keskellä pyörivät. Tottuvatpa samalla kaikennäköisiin ääniin, kolinoihin, kilinöihin sekä surffailemaan täällä ihmisten jaloissa. Puolet osaa jo vähän suunnistaa papereille kun hätä iskee, mutta toinen puolisko töräyttää tavaransa just sinne minne se nyt sattuu tippumaan. Meidän perheestä onkin tullut talous- ja vessapaperin suurkuluttajia. Sanomalehteä on myös mennyt hirmuiset kasat. Yölliset koirien ulkoulutus retket onkin suuntautunut naapureiden paperinkeräysastioille ja kylähullun maine taitaa kiiriä ympäri Hyvinkäätä. Kiitos teille kaikille sanomalehti tuliaisista. Tulivat tarpeeseen. ;) Pentuleille on myös tullut kunnon hampaat. AUTS! Ja ne purevat ja lujaa... nykyään pentuleiden rapsutus kuulostaa tältä "voi miten ihana... AIIII... voi puspus... AUUUU... ei saa purra... AUUUTS", ovat myös sankarit ruvenneet kokeilemaan hampaitaan kaikkeen irtaimistoon tuolin- ja pöydänjalat, matot, johdot housunpunttien ja sukkien lisäksi. Missy reppanakin juoksee jälkikasvuaan karkuun pitkin tupaa kun mokomat ovat pureskelleet tisutkin ihan riekaleiksi.
Ruokailu alkaa muistuttaa jo ihan isojen koirien syömistä. Ja kyllä se ruoka toopemaiseen tapaan maittaa. On tainnut koko sakki periä hyvän ruokahalun. Pentuset näyttävät jätti päärynöiltä ruokailun jälkeen ja hyvä kun jalat edes jaksaa vatsaa kantaa. Leluilla (niillä mitä ei nuo aikuiset koirat ole varastaneet) myös leikitään kovasti. Ravistellaan, kannetaa ja vaanitaan. Paras "lelu" kyllä edelleen taitaa olla tuo jätesäkki minne kerätään päivän kakkapaperit. Sen kimppuun on mahtava hyökätä ja sitä mahtuu ravistelemaan ja repimään koko sakki. Plussana se rapiseekin mukavasti. Tyhjät paperi hylsyt on myös eri mukavia revittäviä. Halvaksi tulee meidän pentujen lelut.
Eli niin kuin otsikkokin kertoo uudet pentupannat on saapuneet. Harmikseni sain todeta, että olen saanut väärän väripaketin. En kuitenkaan jaksa lähteä sitä enään vaihtamaan ja odottelemaan uusien tuloa. Joten näillä nyt mennään. Nettikaupan ihanuutta. Penneleiden värimerkinnät meni sitten uusiksi. Laitan nyt uudet värit ja pentujen viralliset nimet tänne.
-ent. keltainen poika on nykyään sininen poika ja nimeltään Meillon I'm Assassin
-ent. valkoinen poika on nykyään ruskea poika ja nimeltään Meillon Irie-Man
-ent. hopea poika on nykyään harmaa poika ja nimeltään Meillon Impossible Champion
-ent. pannaton poika on nykyään musta poika ja nimeltään Meillon Ideal Boss Man
-ent. aniliini tyttö on nykyään oranssi tyttö ja nimeltään Meillon Ideal Prettyprincess
-ent. pannaton tyttö on nykyään keltainen tyttö ja nimeltään Meillon Indiria
-ent. kulta tyttö on nykyään punainen tyttö ja nimeltään Meillon Imagine This
-vaaleapunainen tyttö on edelleen vaaleanpunainen ja nimeltään Meillon Illusion Angel
Kun apujoukkoja tänään saapuu niin lisäilen tänne kuvat uusista pannoista ja niiden ylpeistä omistajista. Ja kuvat otettu ilman apujoukkoja. Lisää parempia tulee joskus.
Ideal Boss Man


Ideal Prettyprincess

Illusion Angel

I'm Assassin

Imagine This

Impossible Champion

Indiria

Irie-Man

torstai 6. lokakuuta 2011

Meno villiintyy

Huis hais... tilliäisten laumasta on tullut satalasissa kiitäviä sinappi-/pissalinkoja. Pienillä lenkosäärillään mokomat painelevat ympäriinsä, vähän jo yrittävät hypähdellä ja tekevät yllätys hyökkäyksiä sisarustensa päälle. Nukkuva uhri on muuten se paras hyökkäyksen kohde. Ensimmäiset karkurit on jo tullut pentulaatikon laitojen yli ja pedit ym. on jouduttu poistamaan laatikosta ihan hygienia syistä. Kateellisena olen katsellut gollega-kasvattajien pentulaatikoiden kuvia. Miten niillä ne paperit siellä maassa pysyy ja näyttää siistiltä? Meillä ne revitään ja silputaan. Silpulla sitten leikittään ja varsinkin kokonaista aukeamaa on mahdottoman kiva ravistella ja raahata mukana kun se vielä rapiseekin niin mukavasti. Kaikesta sotkusta huolimatta on nuo vaan niin syötävän suloisia. On todella ilahduttava nähdä miten pentuset ottaa kontaktia ihmisiin. Häntä pystyssä kipittävät vastaan, roikkuvat sukissa, housunpunteissa ja haluavat kovasti tula syliin. Sylissä ollessa pussailevat kovasti, nenä on kyllä ollut vaara vyöhykkeellä. Nähtävästi mun nokka on niin pitkä jotta sitä mielettömän mukava pureksia.

Tällä viikolla olemme ottaneet ensimmäiset seisomakuva yritykset. Ja ne todellakin oli yrityksiä. Hauskaa kyllä oli, mutta oli se vain yllättävän vaikea kuvata pieniä koiria. Jokaisesta on nyt kuitenkin jonkin näköinen otos Meillon sivuilla. Toivottavasti saadaan ensi viikolla paremmat. Pentuset ovat myös päässeet tutkimaan vähän maailmaa. Eilen kun oli niin kaunis ilma vein pentuja 2 kerrallaan tutustumaan ulkoilmaan. Vähän aikaa istuttuaan ja ihmeteltyään lähti jokainen häntä pystyssä nuuhkien tutustumaan uuteen paikkaan. Jokainen vietti myös "yksin" aikaa. Eli jokainen pentu tuli alakertaan yksin sisarusten ollessa koirahuoneessa tutustumaan alakertaan ja Tinyyn. Ei paljoa porukkaa täälläkään ihmetyttänyt mikään. Liikkeelle lähdettiin yritti jopa muutama maistella keittiön pöydänjalkoja. Matto oli myös eri kiinnostava lelu. :) Tiny taisi mineistä olla enemmän hämmentynyt kuin minit Tinysta (Ne ihan oikeasti on minejä pienempiä kuin aikuisten päät). Häntä pystyssä menivät Tinya haistelemaan ja pussailemaan. Missy tietysti silmä tarkkana seuraili tilannetta ja meni heti väliin jos hänen mielestään liian tungettelevasti yritettiin pienokaisia haistella. Kaikki pentuset oli todella reippaita. Kovin olen tyytyväinen katraaseen ei ole pentuset arkoja, heikkoja tai edes ujoja.

Huomenna olisi sitten ensimmäisen madotuksen aika. Muuten päivä taitaa mennä siivotessa ja leipoessa. Jos vaikka tästä saisi ihmisasumuksen tapaisen viikonlopun vieraita varten. :P Taitaa olla turha toivo...

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Viikonloppu ja paljon vieraita

Nyt on kyllä pentusia pusuteltu ja rapsuteltu. Osansa on myös saanut mamma koira. Ilahduttavaa on, että kaikki koiruudet on väsyneitä vieraiden viihdyttämisen vuoksi ja ne nukkuu. :) Ensi viikolla rapsuttajia saapuu taas ihan kiitettävä määrä, joten ei ainakaan voi sanoa ettei pentusia ole ihmisiin sosiaalistettu. Hauskoja on myös ollut vieraiden kommentit vauvoista usealta kuullut ensinmäiseksi "Voi noin pieniäkö ne on? Näyttävät kuvissa isommilta" ja onhan ne vielä pikkuisia. Huomenna tulee hurjat 3-viikkoa täyteen.
Kiiteän ruoan syömistä olemme jatkaneet ja sitä rupeaa uppoamaan jo ihan hyvin. Ahneimmat kaverit seisovat keskellä kuppia jotta varmasti saavat ne parhaat palat itselleen. Sotkuista touhua syöminen edelleen on nyt kuitenkin taitaa suurin osa ruoasta päätyä mahaan ei jonnekin hukkateille. Ovat mokomat ruvenneet myös sotkemaan. Jatkuvalla syötöllä saa olla papereita vaihtamassa je levittelemässä takaisin lattialle. Ne paprut jotka on säästynyt pissiltä pitää syltätä ja repiä. Otamme lahjoituksena vastaan sanomalehtiä... ;D
Meidän pentusten uudet kodit on muutamaa varmistusta vaille valittu. Eli vähän näyttäisi, että kohta uskallan ihan virallisestikin sanoa että pennuilla on kodit. Ensi viikon aikana sitten selviää nämä loputkin. Kamalaa että aika täällä mammalassa alkaa jo käydä vähiin. :( Pitkän odotuksen jälkeen aika on vain suhahtanut. Nyt pitää vain koittaa nauttia loppu ajasta. Onneksi taidan kaikkia pentusia vielä tavata ja kuulla niiden kuulumisia uuteen kotiin muuton jälkeenkin. Näin lopuksi kiitän viikonlopun vieraita Tatu, Laura, Katri ja Carl (toivottavasti meni oikein pahoitteluni jos vikaan meni), Iira, Pia, Jani, Nata, Eero, Valeria, Isabella sekä erinäinen kokoonpano Nadinen kavereita. Ei ainakaan seuraa ole puuttunut ja poskilihakset on tällä eukkosella kipeät kälättämisestä. Ensi viikolla sitten uusia kuulumisia ja loppuun muutama kuva loppuviikolta ja tän päivän räpsyjä jotka ottanut Pia. <3