lauantai 22. lokakuuta 2011

Hulabaloo...

Tämä kasvi taitaa kaivata paljon unta kun nuo menopelit lähtee koteihinsa. Alkaa nimittäin vauhti olla semmoista ettei perässä enään pysy. Eivät pienet tirppaset edes nuku enään niin kovasti vaan jaksavat riekkua reilun tunnin putkeen ennen uniaan. Tunti kahdeksen pienen toopermannin alun ja niiden terävien pikkuhampaiden kanssa tuntuu välillä tooooodella pitkälle ajalle. Noh totuuden nimissä on noita vaan niin hauska seurata vaikka kovin ehtivää porukkaa onkin. Ihanaa kirmailua, hyppelyä ja yllätyshyökkäilyjä. Uteliaana ovat tutkimassa joka koloa ja tietävätpä sintit jopa missä ruokaa säilytetään. Kovasti ovat ruoka-ajanlähestyessä rapsuttelemassa komeron ovea. Kupit kun otan esiin alkaa semmoinen suhina ettei paremmasta väliä. Enään ruokailu ei ole sotkemista vaan kupit tyhjenee muutamassa minutissa ja nälkäisimmät jäävät vielä tyhjiä kuppeja toviksi kiillottelemaan. Eli on ne ihan oikeita toopermanneja. ;)
Voin ylpeänä todeta, että pentuset osaavat tehdä tarpeensa paperille. Eli ovat "paperisiistejä". Toki pieniä huteja välillä tulee kun etujalat on jo paperilla niin peppu saattaakin olla paperin ulkopuolella. Mutta tätähän nyt ei lasketa kun yritys on ollut jo kova. Ulkoiluakin on jatkettu ja siellä on ihan kiva olla, mutta kauhian kylmä. Märkä maa aiheutti Ria tyttöselle puistatuksia ja hän paineli jalkojen väliin tutisemaan, mutta RIX poikaa ei mitkään märkyydet häirinneet millään lailla. Tutkimus matkoja tehtiin edelleen häntä tötteröllä. Muut ovatkin toistaiseksi ulkoilleet vain kuivalla ilmalla. Vesikippo on edelleenkin pannassa täällä on muutama juoppo jotka juovat vettä ihan liikaa. Toinen matokuurikin annettiin tänään. Suurin osa tahnasta jopa osui suuhun, muutama pentunen näytti jopa tykkäävän töhnästä. Osalla ilme oli kyllä kuvaamisen arvoinen (harmi että kamera taas puuttui) innolla oltiin tököttiä maistamassa ja hirveät puistatukset ja kakomiset töhnän syönnin jälkeen.
Mamma koira on nähtävästi päättänyt lopettaa äitiysloman. <3 Flegmaattinen lapamato joka on mun kotona asunut viimeiset pari kuukautta on kadonnut ja vauhti Missy on tullut takaisin. Nyt juostaan, hypitään, leikitään, härkitään ja komennellaan Tinya kovasti. Lenkille lähdetään mielellään ja siellä tehdäänkin jotain muuta kuin piipitellään kiirettä kotiin. Mulla on ollutkin ihan oikeasti ikävä mun koiraa ja olen niin onnellinen että se on tullut "takaisin". Toki tuo vielä hunnilaumaansa huoltaa ja hoivaa, imettää 3-4 kertaa päivässä putsaus operaatiot tehdään kun pennut nukkuu ja uutena kivana on tullut pentujen kanssa leikkiminen. On todella ihana katsella kun Missy pentustensa kanssa leikkii. Missy on selvästi hyvin ylpeä jälkikasvustaan. Kovasti huolta vielä aiheuttaa Tinyn yritykset tulla pentuja katsomaan ja jos mamma on ollut lukittuna eri huoneeseen pentujen kanssa on Missy silmin nähden järkyttynyt ja pennut pitää tarkastaa oikein hyvin ettei mitään osia niistä ole kadonnut.
Ovatpa nuo sintit yllättäneet meidät taas tällä viikolla. Ensimmäiset pennut ovat onnistuneet kiipeämään sohvalle!!! Siis miten ihmeessä ne sinne on päässeet??? Kyseessä ei ollut edes kerta vahinko vaan muutama pentu on sohvalta löytynyt jo useamman kerran. Rappusia myös kaikki kiipeilevät ylöspäin. Ei kiva ei... eivät nimittäin osaa tulla alas. Tai on tuolla nuo hurjapäät jotka yrittävät loikkia sieltä alas, mutta muilla on harrastuksena kiivetä rappuset ylös ja haukkua meitä ne sieltä hakemaan alas. Ja taas sama operaatio uusiksi. Eipä tarvitse stepperiä kotiin ostaa kun nyt joutuu rappusia edestakaisin koko ajan juoksemaan. ;) Loppuun laitan tällä viikolla otettuja leikki kuvia ja päivitellään kuulumisia taas viikonlopun jälkeen.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti